BORACAY

Aloha!
Tällä kertaa kirjotetaan Boracayltä, jossa ollaan oltu jo kolme päivää.

Keskiviikkona tosiaa lähettii Filippiineille. Kuala Lumpurin kentällä meinas mennä vähä hermot ku mikään ei oikee näyttäny toimivan ja joutu kyynerpäätaktiikalla vetämään, että ehdittiin ajoissa koneeseen. Jouduin vähä huijaa passintarkastusjonossa, että päästiin kaikki samaa aikaa. "They have to come with us they don't speak English!"

Clarkin kentällä oltii varmaa huvittava näky ku oltii sen verran väsyneitä. Viimein päästii yhteensä 30 tunnin lentokenttähengailun jälkee koneeseen ja sieltä Kaliboon, josta piti vielä hommata kyyti tänne Boracayn saarelle. Minibussikuski oli ehkä kreisein ikinä ja ku päästii satamaan nii vähä jännitti ku sieltä saapu sellanen pieni keikkuva paatti ja aallokko näytti aika järkyttävältä. Ekaa kertaa koko matkan aikana tuli ylemmältä taholta käsky laittaa pelastusliivit päälle. Oltii nii väsyneitä, että en edes sillon jaksanu oikee välittää ku torakka tippu mun päähän.

Hyvällä mäihällä saatiin varmaa koko saaren varmaa halvin dormi. Seuraava päivä meni voimia rannalla keräilessä ja illalla törmättiin Meriin ja Jukkaan, ja huomattiinki et meil on paljon yhteisiä kavereita..

Eilen täällä sato ekaa kertaa iha kunnolla vettä ja ukkosti ja vähä meinas tyttöjä pelottaa, mutta saatii ainaki oma saari.

Tänää käytiin snorklailemassa, ja oli kyllä kivaa. Ekassa paikassa oli ehkä ainoat näkemisenarvoiset korallit, mutta siellä oli nii kova aallokko, ettei oikee kovin kauas uskaltanu uida. (Ainakaan mä en..) Laura ja Noora päätti olla pukkitappelua laivan sivuilla olevilla tasapainottavilla puilla, ja sehä oliki hyvä idea. Pukkitappeluun asti ei edes päästy ku kuulu "räks" ja siinä sitten korjailtii venettä, myös toisen veneen kippareiden voimin.

Illalla Paikalliset pojat yritti opettaa Lauraa skimmaaan ja iloa saatiin myös kun toiset lapset tajus, että Laura ei erityisesti tykkää koirista. Nehän juoksi siellä sitte tyytyväisinä Lauran perässä koiranpennut ojossa. On täällä vaa nii söpöjä noi lapset!

Jouduttiin luopumaan meijän lauttasuunnitelmasta Iloilo-Puerto Princesa välille, ku kuultii ettei niitä edes enää mee. Onneks tajuttiin kysyä, ettei turhaan lähetty Iloiloon asti. Varattiin sit lentoliput Palawanille ja tiistaina lähetään sinne!

Aika menee täällä kauheen nopeesti ja en haluu edes ajatella, et kohta ollaan oltu reissussa jo puolet ajasta. Täällä on nii mukavaa, että tänne vois jäädä pidemmäkski aikaa.

Illanjatkot sinne kaukaiseen Finlandiin ja sellasta! Me täällä aletaan nukkumaan, jos voidaan. Pitää ensin yrittää pyydystää toi heinäsirkka..

Terq Ellu ja girls.

Tässä teille lopuksi puhelinlaatuisia kuvia!